Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Kotiseuturakkaus ja matkailu

Kirjoitus julkaistu alunperin Lohjan saaristo -lehdessä kesäkuussa 2016

Lohjan saaristo 100-vuottaSuomessa on noin 313 kuntaa. Näiden kuntien asukkaista monet ovat varsin kriittisiä oman kotipitäjänsä toimintaa kohtaan. Milloin on koulutus hoidettu huonosti ja milloin terveydenhuolto tai infra. Mutta lähes aina asukkaat ovat kuitenkin ylpeitä omasta asuinalueestaan ja ovat myös valmiita suosittelemaan sitä ulkopaikkakuntalaisille. Näin on myös kuntaa johtavilla tapana toimia. Suomenniemeltä ei löydy kovinkaan montaa kuntaa, jotka eivät tavalla tai toisella panostaisi matkailuun. ”Meillä on puhdas luonto, hienot järvet ja kivoja patikointireittejä. Tervetuloa meille!”.

Tämä kotiseuturakkaus on yksi matkailun kehittämisen jarru. Tosiasia nimittäin on, että kaikissa kunnissa ei ole matkailullista vetovoimaa, saatikka resursseja sen vetovoiman kehittämiseksi. Kuitenkin voidaan samaan hengenvetoon todeta, että kaikilla on varmasti jokin houkutteleva matkailuvaltti – kalaisa järvi, vanha kirkko tai vaikkapa kaunis puu. Yksistään mikään näistä ei kuitenkaan houkuttele suuria määriä maksavia matkailuasiakkaita.

Näin ollen johtopäätös on, että matkailua kehitettäessä pitää heittää oma kotiseuturakkaus vähäksi aikaa nurkkaan ja astua asiakkaan saappaisiin. Miltä meidän alue näyttää asiakkaan silmin? Onko meillä ihan oikeasti houkuttelevampi tarjoama kuin naapurialueella (puhumattakaan naapurimaasta)?

Länsi-Uudellamaalla on otettu oikeita askelia tähän suuntaan. Alueen viisi kuntaa, Lohja, Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Hanko, ovat yhteistyössä yritysten kanssa tehneet viimeiset pari vuotta koko Länsi-Uudenmaan kattavaa matkailumarkkinointia. Toimijana on Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy, joka on matkailuyritysten omistama, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Kuntarajat on unohdettu (kun ei asiakaskaan niistä välitä) ja matkailutarjonta on tuotu esille isommalla ja houkuttelevammalla tarjottimella. Lohjan saaristo on yksi upea tuote muiden Länsi-Uudenmaan helmien joukossa. Uskon vahvasti, että asiakas tulee mieluummin alueelle, jossa on tarjolla Hangon hiekkarannat, Tammisaaren vanha keskusta, Fiskars, Tytyri ja Lohjan saaristo, kuin alueelle, jossa on vain Lohjan saaristo.

Yhteistyö on sikälikin järkevää, että yhteisillä resursseilla saadaan paljon enemmän mölyä aikaiseksi maailmalla, kuin jos kaikki yritykset tai kunnat laittaisivat omat pienet markkinointirahansa maailmalle yksin. Yhdessä saamme siis enemmän näkyvyyttä ja houkuttelevamman kokonaisuuden – nimenomaan asiakkaan näkökulmasta.

Lohjan saaristoseura on yksi Lumon omistajista ja näin ollen myös aktiivinen vaikuttaja tässä yhteistyössä. Tuloksia on syntynyt. Vuonna 2015 koko Suomen rekisteröidyt yöpymiset olivat 0,2 % pakkasella – osittain tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Länsi-Uudenmaan yöpymiset kasvoivat 8,8 %! Eli teimme keskiarvoa merkittävästi parempaa tulosta. Tämä on seurausta hyvästä yhteistyöstä ja siitä, että oma välitön etu on siirretty syrjään ja katsottu kokonaisuutta ulkopuolelta.

Kotiseuturakkaus on kuitenkin hieno asia. Kun asiakas saapuu Lohjan saaristoon ja kokee vastaanottavan ja ystävällisen tunnelman – ja asukkaiden ylpeyden omasta kylästä – on kokemus varmasti ikimuistoinen. Hyvä työ näkyy myös kahdessa palkinnossa, jotka Lohjan saaristo on saanut. Lohjansaaren maisemat valittiin vuoden perinnemaisemaksi vuonna 2014 ja Paavola valittiin vuoden Uusmaalaiseksi kyläksi 2016.

Paljon onnea 100-vuotiaalle Lohjan Saaristo –seura ry:lle!

Jukka Punamäki



perjantai 5. helmikuuta 2016

Matkailuelinkeino vahvassa kasvussa

Kirjoitus on julkaistu Länsi-Uusimaa lehdessä 5.2.2016

Pienen notkahduksen jälkeen Länsi-Uudenmaan matkailussa taas positiivista kasvua. Matkailun kehitys näkyy lukujen lisäksi useissa alueelle tulleissa matkailupalkinnoissa. Panostukset matkailuun ovat olleet kannattavia.

Hanko, Visit South Coast FinlandKansainvälistä ja kansallista kasvua

YK:n alainen World Tourism Organization julkaisi tammikuussa vuoden 2015 tilastoja. Globaalisti kansainväliset saapumiset nousivat jo 1,2 miljardiin. Kasvua edellisvuoteen oli 4 %, eli noin 50 miljoonaa matkailijaa enemmän matkusti maasta toiseen. Huomioitavaa on, että tämä luku ei sisällä kotimaan matkailua, joka on vielä paljon suurempaa.

Suomessa matkailu kasvaa keskimäärin 5 % vuosivauhtia. Kun otetaan huomioon, että kotimaisten matkailijoiden osuus on vieläkin yli 70 %, niin voidaan sanoa, että kasvupotentiaali on huima. Ulkomaisten matkailijoiden osuutta voidaan nostaa merkittävästi tulevaisuudessa.
Suomessa vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta on 4,4 miljardia. Ja kun matkailun merkittävyyttä mietitään, on hyvä muistaa, että matkailu on ainut vientiala, joka maksaa arvonlisäveron Suomeen.

Länsi-Uusimaa

Lohjan museo, Visit South Coast FinlandPienen notkahduksen jälkeen Länsi-Uudenmaan matkailu on päässyt jälleen vauhtiin. Vuoden 2015 osalta nähdään yöpymistilastot marraskuuhun asti. Niissä on kasvua lähes 10 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tämä on todella hieno suoritus, kun katsotaan talouden yleistilannetta.

Matkailun vahvuuksiin kuuluu, että se työllistää paljon ja monipuolisesti. Palvelukeskeinen ala työllistää niin huippuammattilaisia kuin työelämään pyrkiviä nuoriakin. Voidaan olla varmoja, että majoitustilastoista näkyvä kasvu on vetänyt imussaan monta pätevää työntekijää pois muuten yhä kasvavasta työttömien joukosta. Länsi-Uudenmaan matkailun infograafissa onkin tuotu esille, että matkailu on jo nyt Länsi-Uudenmaan työllistävin teollisuuden ala.

Panostukset matkailuun ovatkin vähitellen näkymässä positiivisena tekemisenä. Edellä mainittujen kasvulukujen lisäksi Länsi-Uudenmaan matkailualue on ollut vahvasti esillä viimeisten kuukausien aikana.

Osatekijä tässä menestyksessä on varmasti se, että Länsi-Uudenmaan toimijat ovat valinneet Visit Finlandin Laatutonni –sertifikaatin alueelliseksi laadun edistämistyökaluksi. Länsi-Uusimaa on tällä hetkellä parhaiten edustettu koko Suomessa tässä Laatutonnin suorittaneiden joukossa.

Matkailua ei voi siirtää kiinaan
Saaristo, Visit South Coast Finland

Matkailuala on siitäkin hyvä tulevaisuuden turvaaja, että ”matkailutehdasta” ei voi lakkauttaa. Matkailu koostuu sadoista toimijoista, eikä mikään ulkomainen toimija voi päättää, ettei Länsi-Uudenmaan matkailu tuota riittävästi – pistetään lappu luukulle.
Matkailutehdasta ei voi myöskään ulkoistaa Kiinaan. Matkailuyritykset ovat vahvoja paikallisia toimijoita, joissa toimivat yrittäjät toimivat usein synnyinseuduillaan ja osallistuvat vahvasti paikalliseen toimintaan. Lohjanjärven tai Hangon hiekkarannan siirtäminen Pekingiin lienee mahdotonta.

Matkailulla laaja vaikutus

Matkailulla ja siihen liittyvillä palveluliiketoiminnoilla on merkittävä rooli Länsi-Uudenmaan alueen elinkeinorakenteessa. Yritysten määrä, työllistävyys ja monia kanavia pitkin kertyvä matkailutulo n. 300 miljoonaa euroa vuodessa ovat erittäin tärkeitä alueen ympärivuotisia elävöittäjiä myös paikallisille asukkaille ja muiden toimialojen yrityksille. Palvelut, tapahtumat ja kohteet parantavat alueen imagoa ja houkuttelevat omalta osaltaan alueelle uusia muuttajia. Palveluja käyttävät monipuoliset kohderyhmät parantavat tarjontaa, aukioloja ja laatua.

Lähteet






sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Visit Finlandin Finrelax ja Länsi-Uudenmaan matkailu

Hyvinvointimatkailu on TEMin uudessa Suomen matkailun
Luontoa Länsi-Uudellamaalla
kasvun ja uudistumisen tiekartassa 2025 valittu yhdeksi kehitettäväksi kärkiteemaksi, muiden nyt käynnistyvien teemojen ollessa Finland Stopover sekä merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi.

Kaikki kolme teemaa ovat Länsi-Uudenmaan alueelle erittäin potentiaalisia.
  • Olemme aivan lentoaseman kupeessa – puolen tunnin ajomatkan päässä aukeaa monipuolinen matkailutarjonta jota varten on nyt myös olemassa alueen veturiyritysten yhteinen yhteistyöverkosto, eli Lumo.
  • Tammisaaren saaristo ja siellä sijaitseva kansallispuisto on juuri sitä ympäristöä, jota kansainvälisille asiakkaille kannattaa tarjota. Puhumattakaan Hangosta, Bengtskärin majakasta ja muusta tarjonnasta joka täydentää itse saaristotuotetta.
  • Ja tietenkin hyvinvointimatkailu, jota alueen tuotetarjonta tukee erityisen hyvin.

Mitä hyvinvointimatkailu on?

Useimmiten ihmisille tulee mieleen kylpylät ja hoidot, kun puhutaan hyvinvointimatkailusta, wellnessistä tai wellbeingistä. Visit Finland on kuitenkin jo hyvä tovi sitten lähtenyt ajattelemaan asiaa hiukan toiselta kantilta. Suomalaiset kylpylät pärjäävät hyvin harvoin vaikkapa keski-Eurpooppalaisia kilpailijoitaan vastaan – tarjonta on turhan vaatimatonta. Sen sijaan hyvinvointimatkailu Suomessa painottuu enemmän luontoon, liikuntaan, hiljaisuuteen, lähiruokaan ja puhtauteen. Ja kuten kaikki tiedämme, luontoa ja hiljaisuutta täältä löytyy. Ja tietenkin se kaikkein ilmeisin ja suomalaisin juttu – sauna. (Visit Finlandin hyvinvointimatkailustrategia luettavissa täällä)

Miten Länsi-Uusimaa vastaa hyvinvointimatkailun haasteeseen?

Länsi-Uudeltamaalta löytyy hiljaisuutta. Itse asiassa Hanko on tuotteistanut hiljaisuutta jo pidempään. Mikä olisikaan rauhoittavampaa kuin talvisen pimeä Hanko upeine huviloineen ja tyrskyävineen merineen.

Liikuntaa on tarjolla erittäin monipuolisesti SE-Actionin melontatuotteista aina Kisakallion ja Kisakeskuksen laajoihin urheilu- ja liikuntapalveluihin.

Lähiruoka on yksi Länsi-Uudenmaan matkailun vahvuuksista. Mainitaan nyt vaikka Sjunbyn jäätelö, Rekolan panimo, Alitalon Viinitila, Delitukku tai Ravintola Origo. Tarjontaa kyllä on!

Luontoakin riittää, otetaan vaikkapa Karnaisten korpi tai Fiskarsin valtavat metsäalueet. Ja metsillä ei tietenkään tässä kohtaa tarkoiteta ”kartoittamatonta erämaata” vaan tuotteistettuja ja helposti lähestyttäviä luontotuotteita.

Saunojakin toki on, mutta sauna on tässä kokonaisuudessa se suurin haaste. Kyllä jokaisesta hotellista löytyy ”kuuma koppi ja ikkunaton pukuhuone”, mutta harvassa on pitkälle tuotteistetut saunaelämykset vihtoineen, hajusteineen ja muine tilpehööreineen. Hienojakin saunoja alueelta löytyy, mutta ne ovat usein tilaussaunoja ja näin ollen indismatkailijan ulottumattomissa.

Ja löytyyhän alueelta myös niitä "perinteisiä" kylpylöitäkin, kuten Siuntion Kylpylä ja Kylpylähotelli Päiväkumpu. Hankoon ollaan suunnittelemassa aivan uutta kylpylää

Miten Visit Finlandin hankkeeseen pääsee mukaan?

Tässä vaiheessa huhtikuuta asia on vielä avoin. Mutta kun kutsuja alkaa tulemaan, on Lumo ja Lumon yhteistyöyritykset varmasti kärppänä paikalla katsomassa miten 6,5 miljoonan euron potista pääsee maksimaalisesti osalliseksi. Valmiudet ovat Lumolla erittäin hyvät, onhan hyvinvointi nostettu yhdeksi alueen kärkiteemaksi!

Ps. Länsi-Uudellamaalla järjestetään kesäkuun alussa Lumon ja Visit Finlandin toimesta kansainvälistymiskoulutusta kahtena päivän. Tämä on tärkeää myös yllä mainittujen hankkeiden kannalta. Jos yritys haluaa mukaan Visit Finlandin toimenpiteisiin, täytyy sillä olla valmiudet lähteä kansainvälisille markkinoille. Sitä odotellessa voit tutstua Visit Finlandin kansainvälistymisoppaaseen.

maanantai 22. joulukuuta 2014

Ansaittu näkyvyys ja yhteistyö

Lumo on valinnut kolme keskeistä
markkinointikanavaa oman toimintansa pohjaksi. Nämä ovat sähköinen näkyvyys, ansaittu näkyvyys ja alueen sisäinen markkinointi. Eli toisin sanoen Lumo ei lähde painamaan 100 000 esitettä tai perusta valtavaa messualuetta Matkamessuille, vaan panostaa ennen kaikkea vahvasti kustannustehokkuteen.

Näistä kolmesta ansaittu näkyvyys on Lumon näkökulmasta varmastikin se tärkein. Ansaittu näkyvyys tarkoittaa eri medioissa, kuten lehdissä ja blogeissa kirjoitettuja (tai vaikkapa videoituja) juttuja. Eli sellaisia juttuja, jotka eivät ole mainoksia, vaan aitoja kiinnostavia sisältöjä. Ansaitun näkyvyyden edistäminen on nimittäin juuri sellaista toimintaa jota Lumo voi tehokkaasti edistää. Yksittäisen hotellin tai ravintolan voi olla vaikeaa houkutella toimittajia tai bloggareita alueelle, mutta kun Lumo tarjoaa medialle vaikkapa houkuttelevan lähiruokapäivän Länsi-Uudenmaan alueella, niin mahdollisuus saada toimittajia alueelle on paljon suurempi.

Bloggarivierailut joulukuussa

Tämä on yksi tärkeimmistä esimerkeistä siitä, että yhteistyössä on voimaa. Lumo muodostaa yritysten välisen verkoston, joka voi yhdessä suunnitella kierroksia ja kutsua mediaa paikalle. Viimeisin esimerkki oli 13-14.12 viikonloppu. Lumo järjesti yhdessä yritysten ja kuntien kanssa kaksi bloggarimatkaa alueelle; lauantaina Länsi-Uudenmaan joulumarkkinat teemalla ja sunnuntaina Länsi-Uudenmaan jouluruoka teemalla. Lumo suunnitteli, organisoi ja maksoi bussin, ym maksut. Yritykset tarjosivat sisällön omissa kohteissaan. Lopputuloksena oli seuraavat kirjoitukset:

http://hannansoppa.com/menneen-ajan-joulumarkkinat/
http://sillasipuli.blogspot.fi/2014/12/lumon-matkassa-joulumarkkinoilla.html
http://queen-ariel.blogspot.fi/2014/12/lumon-jouluretki.html#.VJQlhF4gKA
https://elamanmakuinen.wordpress.com/2014/12/17/joulun-ajan-markkinamarathon-lansi-uudellamaalla/
http://www.andalusianauringossa.com/2014/12/lumoava-lansi-uusimaa.html
http://hannansoppa.com/lansi-uudenmaan-lampoinen-joulu/
http://avaruusasema.com/blogi/2014/12/turistina-lantisella-uudellamaalla.html
http://prinsessanoppi-lapetiteprincesse.blogspot.fi/2014/12/luukku-20-lansi-uudenmaan-joulukierros.html
http://pumpkin-jam.blogspot.fi/2014/12/luukku-21-lahtekaamme-lansi.html

Kustannustehokkuus

Nyt kysymys kuuluu, kuinka paljon olisi pitänyt maksaa rahaa, että olisi saanut vastaavan näkyvyyden vaikkapa ostetuilla bannereilla Hesarissa. Väitänpä, että ei välttämättä millään rahalla.

Nyt teemoina olivat joulumarkkinat ja ruoka. Seuraava teema voisi olla vaikka talvinen liikunta Länsi-Uudellamaalla tai hyvinvointia luonnosta ja kylpylöistä. Teemoja riittää. Ja tietysti työssä nojaudutaan aina Länsi-Uudenmaan uuteen matkailubrändiin.

Kiitos kaikille hienosti vedetystä viikonlopusta. Palaute (kuten blogeista voitte lukea) oli erinomaista. Ja tämä oli vasta ensimmäinen kerta. Jatkossa vaan trimmataan konetta vielä hienompiin suorituksiin!

Jukka

perjantai 19. joulukuuta 2014

Jukan katsaus vuoteen 2014


Kirjoitin tasan vuosi sitten yhteenvedon vuoden 2013 tapahtumista.
Vuosi on vierähtänyt ja nyt on taas aika koota vuoden tapahtumia yhteen.

Oma työni on jälleen pyörinyt pää-asiassa Lumon ympärillä. Saimme vuoden 2013 puolella matkailustrategian valmiiksi ja yli kaksikymmentä yritystä mukaan Lumon toimintaan. Alkuvuodesta 2014 listalla oli kuntien rahoituksen varmistaminen Lumolle - tosiasia kuitenkin oli, että alkuvaiheessa ilman kuntien rahoitusta homma saattaisi tyssätä kokonaan. Kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntien päättäjät totesivat matkailun ja ennen kaikkea alueellisen yhteistyön niin tärkeäksi, että rahoitusta irtosi 1 euro per kunnan asukas. Mukaan lähteneet kunnat olivat Hanko, Siuntio, Inkoo, Lohja, Raasepori.

Hankerahaa

Lumon toiminnassa on mukana useampi kunta ja laaja yritysverkko. Lumo on lisäksi voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Tämä mahdollistaa erittäin hyvin hankerahoituksen. On nimittäin niin, että julkisen hankerahoituksen myöntäjät suosivat useimmiten toimijoita, jotka toimivat kuntarajojen yli, ovat kontaktissa elinkeinon kanssa ja tuovat hankkeeseen omaa rahaa. Nämä elementit olivat kunnossa ja kun Lumon suunnitelmat menivät yksiin Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahan ehtojen kanssa, niin Lumo saikin 50 000 euron tuen omien toimintojensa käynnistämiseksi.

Lumo oli toukokuuhun mennessä siis varmistanut rahoituksen viideltä kunnalta, Uudenmaan liitolta sekä 25 yritykseltä. Lumo käynnisti toimintansa virallisesti 1.5. ja allekirjoittanut aloitti Lumon palkkalistoilla projektikoordinaattorina 1.8.2014.

Brändi ja markkinointistrategia

Syksy on mennyt käytännössä hankkeeseen kirjoitettujen toimenpiteiden tekemiseen, näistä tietenkin tärkeimpänä Länsi-Uudenmaan matkailubrändin rakentaminen ja sen pohjalta markkinointistrategian ja toimenpidesuunnitelman tekeminen. Lisäksi syksyn aikana järjestettiin useita koulutuksia. Lumo järjesti viisi matkailun sähköisen liiketoiminnan koulutusta, yhden Venäjän-markkinoille ja yhden Green Start –koulutuksen. Lisäksi Lumon yritysten sähköinen näkyvyys auditoitiin. Syksyllä oli ainakin 16 eri Lumon järjestämää tilaisuutta.


Lisäksi järjestettiin muutamia tutustumisretkiä alueelle, teemoina Länsi-Uudenmaan ruoka, joulumarkkinat ja Matkailun edistämiskeskuksen Road Show.

Kaikki toimenpiteet on pitänyt kilpailuttaa kun kyseessä on julkinen raha. Kilpailutuksia tehtiin yhteensä ainakin 12 kappaletta. Lisäksi järjestettiin osakeanti ja Lumolla onkin tällä hetkellä omistajina 9 alueen matkailuyritystä.

Hitaasti kiiruhtaen

Lumon projektikoordinaattorin on myönnettävä, että asiat olisivat voineet edetä nopeamminkin. Toisaalta, kun osallistat mukaan näin suuren toimijajoukon, ei se mitenkään voi olla kovin nopeaa. Jos voisin itse tehdä kaikki päätökset ilman muita ja ilman kilpailutuksia, olisi Lumo jo paljon pidemmällä. Mutta koska Lumossa on nimenomaan kysymys yhteistyöstä, vie kaikki oman aikansa. Ja kun käytetään julkista rahaa, on läpinäkyvyys ja rahojen oikeanlainen käyttö varmistettava.

Nyt työn alla on nettisivut ja ensi vuoden tarkemmat suunnitelmat. Ensi vuoden alussa meillä on sitten valmis nettisivusto, jonka avulla voimme lähteä valloittamaan maailmaa.

Vaikka Lumo käynnistää markkinointitoimenpiteet toden teolla ensi vuoden alussa, on siltikin kaikkein tärkeintä yritysten oma toiminta; matkailutuotteiden tuotteistaminen, oman sähköisen näkyvyyden hiominen täyteen iskuun ja omien kansainvälistymiseen liittyvien asioiden kuntoon laittaminen. Matkailu on erittäin haastava ja monisyinen ala.

Työt ovat vasta alussa.

Hyvää joulua kaikille Lumon yhteistyökumppaneille!

Jukka


sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Matkailualueen brändistä

Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu on juuri saanut uuden alueellisen matkailubrändin valmiiksi. Itse virallinen brändiprosessi oli noin 2-3 kuukauden mittainen. Brändin rakentamiseen johtanut prosessi veikin sitten hieman pidempään – useamman vuoden. Jotta brändin saattoi rakentaa, vaati se alueellista yhteistyötä niin kuntien kuin yritysten välille. Jostain piti myös raapia kasaan rahaa ja tekijät.

Miksi matkailubrändi?

Länsi-Uudenmaan alueella on verrattain tunnettuja matkailubrändejä, kuten vaikkapa Hanko, Fiskars ja Tammisaari. Onko tarpeellista rakentaa näiden päälle vielä yksi ”lisäkerros”, kun kuitenkin Visit Finland tekee omaa kansallisen tason markkinointia? Eli jos asiakas kävisi kaikki tasot läpi, olisi reitti lopulliseen tuotteeseen melko pitkä – Visit Finland, Visit South Coast Finland, Visit Raasepori, Fiskars Village, yritys.

Kysymys on mielestäni aiheellinen. Lähtökohta kuitenkin on, että alueen kunnat, vaikka omaisivatkin jonkinlaisen valmiin matkailubrändin, ovat pieniä ja näin ollen myös niiden resurssit ovat pienet. Yhteistyötä on pakko tehdä, jotta saamme äänemme kuuluviin vaikkapa Helsingissä tai Pietarissa. Ja heti kun ryhdymme tekemään yhteistyötä markkinoinnin saralla, tulee vastaan kysymys miten markkinoidaan. Olisi toki mahdollista tehdä yhteisiä materiaaleja missä jokainen yritys ja kunta olisivat esillä itsenäisesti, mutta siitä tulisi nopeasti melkoinen sekamelska. Siksi on selkeintä rakentaa yksi kaiken yhdistävä kattobrändi ja edetä sillä.

Tuotteet ja teemat edellä

Vaikka brändi on onnistuneesti nyt luotu, ei Lumo ryhdy tavoittelemaan tilannetta, missä kaikki helsinkiläiset tuntisivat uuden brändin ja sen sisällön. Markkinoinnin kärkenä toimii valitut teemat ja teemojen ympärille rakennetut tuotteet. Eli Lumo ei osta Hesarin etusivua, jotta Lumon logo painiuisi kaikkien mieleen, vaan Lumo kohdistaa markkinointia tarkasti juuri tietyille asiakasryhmille – tuote edellä. Tämä on jo pelkästään resursseista kiinni – rahat riittävät vain, jos toiminta on erittäin hyvin kohdennettua.

Brändi tuleviksi vuosikymmeniksi

Länsi-Uudenmaan uusi matkailubrändi on nyt periaatteessa valmis. Lähdemme rakentamaan sen päälle toimenpiteitä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että oikeastaan brändi ei ole koskaan valmis, vaan sitä pitää jatkuvasti vahvistaa, muokata ja pitää huoli, että kaikki alueen toimijat voivat seistä ylpeänä sen takana. Brändi vahvistuu tulevien vuosien aikana – sitähän ei tehty vuodeksi tai kahdeksi, vaan enemminkin vuosikymmeniksi.

Pitkää ikää Visit South Coast Finland!

Tutustu brändiin täältä.

maanantai 15. syyskuuta 2014

Julkinen raha, hyöty kaikille?

Ennen kuin aloitan avaamaan otsikon aihetta, nostan esille yhden oleellisen seikan. Kirjoitan tätä blogikirjoitusta Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy:n projektikoordinaattorina. Olen ollut matkailualalla jo hyvän tovin ja omaan jonkinlaisen näkemyksen alueorganisaatioiden toimintaan ja matkailun kehitykseen ylipäätään. Korostan kuitenkin, että Lumon toimintamalli ei ole minun keksintöni, vaan Lumon omistajien ja Lumoa rahoittavien toimijoiden kehittämä malli.

Lumon rahoituksesta

Lumo on Länsi-Uudenmaan matkailun markkinointi- ja myynninedistämisorganisaatio. Jatkossa mahdollisesti myös myyntiorganisaatio (sisältäen mahdollisesti matkanjärjestäjäoikeudet). Rahoituksensa Lumo saa tällä hetkellä kolmesta eri lähteestä:
  • Lumon toimintaan sitoutuneet 25 alueen matkailuyritystä, jotka ovat ostaneet ”näkyvyyspaketit” Lumolta.
  • Länsi-Uudenmaan 5 kuntaa (Lohja, Hanko, Inkoo, Raasepori, Siuntio) on tehnyt hankintasopimuksen Lumon kanssa. Kunnat ostavat Lumolta matkailun kehittämis- sekä markkinointi- ja myynninedistämistoimenpiteitä.
  • Lumon on saanut myös hankerahoitusta Uudenmaan liitolta toimintansa käynnistämiseksi.

Yhteiset verorahat hyödyttämään kaikkia

Nyt kysymys kuuluu; kun Lumo saa toimintaansa julkista rahoitusta, tulisiko sen toimintojen hyödyttää kaikkia. Vastaus on kyllä ja ei. Oma näkemykseni on, että vastikkeeton matkailun tukeminen on tullut tiensä päähän. Suomessa kymmenet, jos ei jopa sadat, kunnat edistävät matkailua julkisin varoin. Joidenkin kuntien matkailuyritykset ovat tottuneet odottamaan tätä ilmaista markkinointia ja ihmettelevät, jos sitä ei kuulu. Miksi julkisin varoin pitää edistää yhden tietyn alan markkinointia ilman, että yritysten tarvitsee osallistua tähän ponnistukseen?

Lumon toimintaa on rahoittamassa alueen matkailuyritykset ja näin ollen Lumon toiminnot kohdistuvat ennen kaikkea näihin yrityksiin. Eli yritykset ottavat itse vastuun yhteisen näkyvyyden rakentamisesta. Yritykset siis tekevät konkreettista yhteistyötä (eivät siis vain puhu sen tarpeesta). Kun yritykset brändäävät koko aluetta ja houkuttelevat matkailijoita (ja sitä kautta asukkaita ja yrityksiä) alueelle, hyötyvät siitä kaikki.

Näin ollen yritykset ovat menneet kuntien puheille ja todenneet seuraavaa:

Kun me yritykset kuitenkin teemme tätä yhteistä alueen tunnettuuden edistämistä, niin eikö olisi hyvä, että te kunnat lähtisitte yhteistyöhön mukaan. Lopputulos tulee olemaan hyvä, koska me matkailuelinkeino olemme mukana ja toimenpiteet tulevat näin ollen olemaan oikeanlaisia.

Tästä varsin pätevästä perustelusta huolimatta minulta varsin usein kysytään, miksi kaikki eivät pääse hyötymään, onhan kyse yhteisistä verorahoista. Lumon projektikoordinaattorina vastaan seuraavaa:

Yritysten pitää ottaa itse vastuu oman näkyvyytensä edistämisestä. Ne jotka maksavat myös hyötyvät. Jos päästämme Lumon ulkopuoliset yritykset hyötymään Lumon toimenpiteistä, herää nykyisille maksajille kysymys ”Miksi maksan, kun saisin ilmaiseksikin?”. 
Ja samaan hengenvetoon kutsun kaikki alueen matkailuyritykset mukaan Lumon toimintaan!

Lumo tekemässä kaikkia hyödyttävää pitkäjänteistä brändityötä

Jatkossa Lumo tekee vahvaa brändäystyötä ja koko matkailualue tulee hyötymään tästä. Brändi rakennetaan tuleviksi vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi. Brändistä hyötyy myös ne yritykset jotka eivät halua osallistua yhteistyöhön.

Voidaan tietysti kysyä, onko ylipäätään mitään järkeä, että kunnat laittavat rahaa tämän tyyppisiin toimintoihin. Tämä on mielestäni jokaisen kunnan itse ratkaistava. Nykyiset poliitikot ovat ottaneet linjan, että kunnalla on hyvä mahdollisuus edistää elinkeinoja omilla valinnoillaan. Jos ja kun tämä on linjaus, on mielestäni erittäin hyvä, että toimenpiteet tehdään yhdessä laajan yritysjoukon kanssa – sen sijaan, että virkamiehet pyrkisivät itse keksimään mihin rahat sijoitetaan.

Mitä mieltä sinä olet?