Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

torstai 12. tammikuuta 2017

Verkkokauppaan liittyvää sanastoa

Matkailun verkkokauppa ei ole asiaan ensi kertaa perehtyvälle välttämättä kovinkaan selvä asia. Varsinkin sanasto voi tuottaa melkoisesti päänvaivaa. Tässä kerättynä muutamia (ei tosiaankaan kaikkia) lyhenteitä, jotta asia avautuisi helpommin. 


PMS
Siuntionjoki - visit south coast finland
Siuntionjoki
Property management system – majoitusyrityksen kapasiteetin hallintaa varten, esim. Hotellinx tai Opera.

CMS
Content Management system – sisällönhallintatyökalu, eli esimerkiksi nettisivujen sisällön hallintaan, mutta voi viitata muidenkin sisältöjen hallintaan.

DMS
Destination Management System – eli puhutaan useimmiten alueorganisaation hallinnoimasta laajemmasta tekniikasta, joka sisältää verkkokaupan / aluevaraamon, sisällönhallintaa, markkinointiautomaatiotyövälineitä tai muita työkaluja.

OTA
Online Travel Agent – käytännössä internetissä olevat toimijat jotka ovat korvanneet perinteisiä matkatoimistoja, eli E-bookers tai Booking.com.

Google HPA
Google Hotel Price Ads - Varausnappula Googlen hakutuloksissa oikeassa reunassa.

Open Source
Avoin lähdekoodi - kuka tahansa voi muokata ohjelmaa. Varausjärjestelmiä on tarjolla myös Open Source vaihtoehtona.

Channel Manager
Myyntikanavien hallinnointiin tarkoitettu työkalu. Tarkoittaa käytännössä sitä, että työkalun avulla voidaan hallinnoida useita eri jakelukanavia, esim. Booking.com, Expedia, Trivago, Flipkey, ja niin edelleen. Yhdellä Channel Managerilla voi olla 200 tuettua kanavaa. Palveluntarjoajia on lukuisia, esimerkiksi http://www.siteminder.com/ tai  https://www.myallocator.com/.

Saas
Software as a Service - tarkoittaa ohjelmiston hankkimista palveluna perinteisen lisenssipohjaisen tavan sijasta. Käytöstä maksetaan yleensä käytön laajuuden mukaan. Asiakaskohtaisia tuotantoympäristöjä ei ole, vaan sama tuotantoympäristö palvelee useampaa tai kaikkia asiakkaita. Asiakkaat käyttävät SaaS-ohjelmistoa yleensä Internet-selaimella, joten ohjelman käyttöönotto on käyttäjille helppoa.

API
Application Programming Interface. Ohjelmointirajapinta on määritelmä, jonka mukaan eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli keskustella keskenään. Eli esimerkiksi hotellin sisäisen varausjärjestelmän ja verkkokaupan välille voidaan API:n avulla luoda yhteys niin, että järjestelmät keskustelevat keskenään.

Monikauppiasjärjestelmä
Monikauppiasjärjestelmä on verkkoliiketoiminnan ohjelmisto, jossa asiakkailla on mahdollista tilata useita tuotteita samanaikaisesti eri kauppiailta. Eli asiakas voi esimerkiksi kunnan matkailusivuilla kerätä useita tuotteita samaan ostoskoriin ja maksaa ne kerralla, jonka jälkeen raha siirtyy suoraan palveluntarjoajan omalle tilille (eli ei keskusvaraamon tilille). Tästä käytetään myös termiä shop-in-shop.

Ehdollinen ostaminen
Ehdollinen ostaminen tarkoittaa, että esimerkiksi ohjelmapalveluyritys voi määritellä verkkokauppaan sen kuinka monta asiakasta tarvitaan, jotta kyseinen ohjelma toteutuu. Asiakas tulee verkkokauppaan, varaa retken ja syöttää luottokorttitiedot. Vasta kun ennalta määrätty osallistujien määrä tulee täyteen, veloitetaan summa asiakkaan kortilta. Tästä teoriassa seuraa se, että ei tule ”no showta”, koska asiakas on jo maksanut.

POS
Point of Sales. Tällä viitataan usein kasvotusten tehtävään myyntiin esimerkiksi ravintolassa tai hotellin kirjautumisen yhteydessä vastaanotontiskillä. Jos yritys käyttää PMS ohjelmistoa, jossa on POS mahdollisuus, tarkoittaa se sitä, että henkilökunta voi myydä hotellihuoneen tiskin yli käyttäen PMS järjestelmää. Eli ei tarvita erillistä ”kassakonetta”.

CRM
Asiakkuudenhallinta (customer relationship management, CRM) on käsite, joka tarkoittaa käytännössä asiakaslähtöistä ajattelutapaa yrityksessä. Verkkokaupan tulisi tukea tätä ajatusta. Eli asiakastietoa hallitaa mahdollisimman laajasti jotta asiakasta voidaan palvella mahdollisimman hyvin ja toisaalta toteuttaa mahdollisimman tehokasta markkinointia ja myyntiä.

SCRM
Sosiaalinen asiakkuudenhallinta (SCRM) on lisä perinteiselle CRM:lle. SCRM kerää tietoa sosiaalisesta mediasta ja muualta verkosta, eli sieltä missä asiakas liikkuu. Kun perinteinen CRM kerää asiakkaan ostohistoriaa, yhteystiietoja muuta staattista tietoa, kerää sosiaalinen CRM tietoa  verkosta jatkuvasti eri kanavista.

Markkinointiautomaatio
Markkinointiautomaatio on nimitys järjestelmille, joiden tarkoituksena on tehostaa ja automatisoida jatkuvasti toistuvia markkinoinnin prosesseja, luokitella liidejä eli mahdollisia kauppoja ja pitää yllä potentiaalisten asiakkaiden mielenkiintoa. Markkinoinnin automatisointi virtaviivaistaa markkinoinnin ja myynnin toimintaa automatisoimalla säännöllisesti toistuvia ja runsaasti henkilöstön työaikaa kuluttavia markkinoinnin toimintoja sekä mahdollistaa viestinnän tarkan ajoittamisen ja sisällön räätälöinnin henkilötasolla.

Markkinointiautomaatio yhdistää yhden järjestelmän alle sähköpostimarkkinoinnin, verkkosivujen analytiikan, kampanjasivujen ylläpidon, tekstiviestimuistutukset, prospektirekisterien hallinnan, verkkolomakkeiden ylläpidon sekä asiakkuudenhallinnan (CRM) järjestelmät. (läh: Wikipedia)

Tässä pieni yhteenveto siitä, mitä Länsi-Uudellamaalla etsitään:

”Länsi-Uusimaa haluaa DMS järjestelmän, jossa on API:t hotellien PMS järjestelmiin. Myös OTA:t pitää huomioida, joten Channel manager on tärkeä. Samalla myös Google HPA on tärkeä elementti. DMS organisaation kannalta paras ratkaisu olisi monikauppiasjärjestelmä, myös valmismatkalain näkökulmasta. Hotellit kaipaavat omilta järjestelmiltään POS ominaisuuden ja aktiviteettiyritykset ehdollisen ostamisen. Järjestelmän olisi hyvä olla saas –palvelu ja hienoa olisi, jos se olisi Open source, jolloin emme olisi sidottuja yhteen toimijaan. Alueen yhtenäisyyden näkökulmasta myös yhteinen CMS –tietopankki olisi hyvä – silloin samaa dataa voisi jakaa eri kanavissa hyvinkin helposti. Järjestelmän tulisi olla CRM ja SCRM keskeinen ja tukea markkinointiautomaation tarpeita.”  😊



tiistai 10. tammikuuta 2017

Lumon vuosi 2016

Tässä kootusti muutamia asioita, joita Lumo on tehnyt vuonna 2016. 


Verkkokauppa
Vuoden 2016 selkeästi isoin ponnistus on ollut alueellinen verkkokauppa. Aihe on niin laaja, että tein siitä kokonaan oman blogipostauksen, jonka voit lukea täältä.

Lohjan talvi - visit south coast finlandCaito-hanke
Lumo haki aktiivisesti eri hankerahoituskanavia vuonna 2015. Jostain syystä kuitenkin monet näistä kanavista eivät taipuneet Lumon tarpeisiin. Tämä oli oikeastaan hiukan ihme, sillä Lumo on mielestäni täydellinen hankerahoituksen hakija. Yritysten omistama ja rahoittama yhteistyön elin, joka on voittoa tavoittelematon ja tavoitteena kansainvälistyminen. Esim. koulutukseen olisi löytynyt rahoitusta, ja moneen muuhunkin, mutta kansainvälistymiseen ei. Syitä olivat esim. "osakeyhtiö ei käy hakijaksi", "markkinointi ei sovi hankkeeseen", "osa hankkeen toimijoista on väärällä alueella tai väärän kokoisia", jne.

Kesällä 2016 kuitenkin Lumo sai positiivisen rahoituspäätöksen Central Baltic –rahastolta Caito-hankkeelle. Hankkeessa on partnereita Suomesta, Virosta ja Latviasta. Tavoitteena on saada Japanilaisia matkailijoita Länsi-Uudenmaan alueelle. Hanke kestää 3,5 vuotta ja kokonaisbudjetti on 1,4 miljoonaa euroa. Lumon osuus tästä on noin 200 000 euroa. Caito-hankkeesta voi lukea lisää täältä.

Matkailutulotutkimus
Vuosina 2015 ja 2016 toteutettiin Länsi-Uudenmaan matkailutulotutkimus, jonka Lumo rahoitti Länsi-Uudenmaan osalta. Lisäksi Lohja, Hanko ja Raasepori tilasivat omat tilastot omille kaupungeilleen samaan aikaan.

Matkailutulo on kasvanut tavoitteiden mukaisesti sen ollessa vuonna 2016 310 miljoonaa euroa. Matkailustrategiassa tavoitteeksi on asetettu 386 miljoonaa vuodelle 2020 ja suunta on oikea. Matkailutulotutkimukseen voi tutustua täältä.

Matkailustrategia
Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 päättyi vuoden lopussa ja se päivitettiin loppuvuodesta vuosille 2017-2020. Prosessiin osallistui Lumon lisäksi konsulttiyhtiö Momentti sekä Lohjan, Raasepori ja Hangon matkailupäälliköt. Tätä kirjoitettaessa strategia oli menossa vielä hyväksyttäväksi kunnanhallituksiin Länsi-Uudenmaan alueella. Strategiasta voi lukea täältä.

Videoprojekti
Loppukesästä 2016 toteutettiin videoprojekti yhteistyössä Luksian kanssa. Jokainen Lumon yritys joka halusi, sain oman markkinointivideon. Videoita tehtiin yhteensä 16 kappaletta ja niiden ympärille tehtiin loppuvuodesta pieni kampanja. Videoita esitettiin Facebookissa ja katseluita tuli kolmen viikon aikana noin 120 000 kappaletta. Videoihin voi tutustua täältä.

Länsi-Uudenmaan matkailuseminaari
Toisen kerran järjestetty Länsi-Uudenmaan matkailuseminaari on ottanut paikkansa tärkeänä vuosittaisena traditiona. Vuonna 2016 seminaari järjestettiin Calliolassa (vuonna 2015 paikkana toimi Fiskars). Esiintyjiä olivat Timo Lappi Marasta, Kari Kasananen Calliolasta, Kristiina Hietasaari Visit Finlandista, Pekka Vuorela Innolinkistä sekä Jukka Punamäki Lumosta. Lumon organisoima tilaisuus toteutettiin yhteistyössä Calliolan ja alueen matkailutoimistojen kanssa. Esitykset löytyy täältä.

Koulutuksia ja tilaisuuksia
Alkuvuodesta alueella järjestettiin Green Start –koulutus ja keväällä ”sähköistä liiketoimintaa” seminaari. Lumo on järjestänyt useita infotilaisuuksia liittyen Lumon toimintaa ja verkkokauppaan.
Vuoden 2016 aikana suunniteltiin yhteistyössä Lumon, Haaga-Perhon ja Luksian kanssa yhteinen sähköisen markkinoinnin koulutuskokonaisuus läntiselle Uudellemaalle nimeltään Some-Pro. Kovan markkinoinnin tuloksena ryhmä saatiin kasaan ja se aloittaa tammikuussa 2017.

Lumon jatkorahoitus
Lumon kolmivuotinen sopimus alueen kuntien kanssa tulee päätökseen huhtikuussa 2017. Vuonna 2016 on käyty keskustelua kuntien kanssa mahdollisesta jatkosta. Jatkorahoitus ei ole ollut suinkaan itsestäänselvyys ja asian eteen on täytynyt tehdä paljon töitä. Päätöksiä jatkosta saadaan toivottavasti tammikuussa 2017.

Lumon jäsenistö ja jäsenmaksu
Lumon hallitus päätti syksyllä 2016 laskea jäsenmaksua 220 euroon per vuosi, jotta toimintaan saataisiin lisää yrityksiä mukaan. Vuoden 2016 lopulla mukaan oli ilmoittautunut noin 35 yritystä. Lue lisää Lumoon liittymisestä täältä.

Markkinointi
Lumon päätehtävä on tietenkin markkinointi. Panostus on ennen kaikkea sähköisellä puolella. Visit South Coast Finland –sivuille on luotu sisältöjä ja niitä on markkinointi eri kanavissa. Lumo on mukana useissa sosiaalisen median kanavissa ja niiden sisällöntuotantoon ja näkyvyyteen on panostettu. Vuoden aikana on tehty erilaisia kampanjoita kumppaneiden kanssa tai itsenäisesti. Mm. Rantapallo ja Häät-sivusto ovat olleen kampanjoiden kumppaneina. Erilaisia kilpailuja on myös järjestetty ja samalla kerätty sähköpostilistaa. Uutiskirje on lähtenyt noin kuukauden välein ja tiedotteita eri matkailuasioista on lähtenyt medialle säännöllisen epäsäännöllisesti. Ansaittuun mediaan on panostettu paljon ja alueella on Lumon toimesta vierrailllut kymmeniä bloggareita. Lisäksi alueella on vieraillut matkanjärjestäjiä.

Muita hankkeita
Lumon on ollut mukana lukuisissa työryhmissä  ja kokouksissa miettimässä alueen matkailua. Käsittelyssä on ollut mm. Geopark, Outdoors Finland, Kuninkaantie, Move-hanke, Suomat-hanke, Haaga-Helian ja Luksian neuvottelukunnat, Visit Finlandin kärkihankkeet, Uudenmaan liiton matkailutyöryhmä, jne. Verkostoa on rakennettu, matkailua lobattu ja lisärahoitusta haettu.

Hallitus
Lumon hallitus kokoontui vuoden 2016 aikana seitsemän kertaa. Hallituksesta ja Lumon toiminnasta voit lukea täältä.

Työntäyteinen vuosi on ollut. Ja paljon on vielä tehtävää. Näinkin ison alueen matkailun edistäminen yhden miehen organisaation voimin on haastavaa, mutta erittäin hauskaa ja palkitsevaa. Tärkeintä on tietenkin yhteistyö ja siitä syntyvä hyvä. Kehitystyötä jatketaan - Lumo ei ole koskaan valmis!

Alueellinen verkkokauppa

Tässä muutamia mietteitä siitä, miten Länsi-Uudenmaan alueella on pyritty ratkaisemaan matkailun alueellisen verkkokaupan problematiikkaa. 


Tavoitteet

1. Tuoda Länsi-Uudenmaan matkailuyrityksiä mukaan online kauppaan, jotta saamme yrityksille lisää kauppaa, kilpailuetua ja sähköisen liiketoiminnan kautta tehokkuutta.
- Yrityksen näkökulmasta edullisesti
- Yrityksen näkökulmasta helposti
- Niin majoitukset, ohjelmapalvelut, tapahtumaliput kuin tavaratkin.

2. Samalla, jos mahdollista, toteutetaan alueellinen verkkokauppa (tämä on tärkeysjärjestyksessä kuitenkin edellisen jälkeen).
- Alueellisesta verkkokaupasta voisi ostaa yhdellä ostokerralla majoituksen ja ohjelmapalvelun. Mahdollisesti jopa lennot, joskin tämä on tärkeysjärjestyksessä edellisten jälkeen.
- Järjestelmän tulisi mahdollistaa kapasiteetin näkyminen useissa eri porttaaleissa. Esimerkiksi mökkimajoittaja x:n mökkien tulisi näkyä ensisijaisesti mökkimajoittajan omilla sivuilla, mutta lisäksi esim. Visit Lohjan sivulla, Lumon sivuilla, Etelä-Suomen yhteisporttaalissa ja vaikka GoFinlandin sivuilla. Näkyvyydestä pitää pystyä perimaan komissio.
- Jotta alueellinen verkkokauppa olisi mitenkään järkevä, tulisi siellä näkyä suuri osa kapasiteetista. Tämä tarkoittaa sitä, että verkkokaupan ja isojen hotellien omien järjestelmien välille pitää löytyä rajapinta, eli API. Länsi-Uudenmaan alueella on laajasti käytössä Hotellinx (koko kapasiteetista noin 50 %), joten kyseinen rajapinta olisi tärkeä.
- Visio on, että useat alueet (eli esim. Porvoo, Tuusula ja Länsi-Uusimaa) olisivat samassa järjestelmässä ja sitä kautta voitaisiin jakaa kapasiteetti vaikkapa yhteiseen Etelä-Suomen kanavaan. Tästä voisi syntyä positiivinen kierre!

3. Samalla pyritään löytämään sellainen järjestelmä, että yritykset voisivat myydä toisiaan ristiin. Järjestelmän tulisi mahdollistaa ”Kickbackin”, eli komission maksaminen sille, joka on tuonut asiakkaan sisälle.

4. Samalla pyritään huomioimaan pienten ja miksei isojenkin toimijoiden monikanavaisen myynnin haasteet.
- Monelle majoittajalle on haaste päivittää kapasiteettia moneen paikkaan. Tätä varten halutaan, että ratkaisussa on ”channel manager”, eli rajapinnat Booking.comiin tai muihin globaaleihin kanaviin.
- Google HPA, eli näkyvyys Googlen hakutuloksissa omalla verkkokaupalla on mahdollisesti jatkossa tärkeää, koska nyt Booking.com vie asiakkaat omille sivuilleen, vaikka asiakas hakisi hotellin nimellä. Sama koskee myös TripAdvisoria.

5. Jatkossa markkinointi keskittyy yhä vahvemmin sähköisiin kanaviin. Yksittäisen asiakkaan profiili ja sen ympärille rakennettu kohdennettu markkinointi tulee olemaan erittäin tärkeää. Tulevien teknisten ratkaisuiden tulee tukea tätä ajatusta. Eli nykyaikaisen CRM järjestelmän tulisi olla keskiössä. Sähköinen kaupankäynti on vain yksi osa tätä kokonaisuutta.

Lisäksi täytyy huomioida seuraavat seikat:

Järjestelmän automaatio
Ideaali tilanne olisi, että itse järjestelmä pyörisi mahdollisimman itsenäisesti. Paras olisi, että raha siirtyisi suoraan palveluntarjoajan tilille ja toisaalta tällöin palveluntarjoaja vastaisi myös muutoksista ja peruutuksista itsenäisesti, eli kommunikoisi suoraan asiakkaan kanssa ilman alueorganisaation sotkeutumista väliin. Tähän ratkaisu on joko monikauppiasjärjestelmä tai niin, että asiakas maksaa ostoksensa alueorganisaation tilille, mutta raha lähtee automaattisesti ja välittömästä palveluntarjoajan tilille. Näistä kahdesta ensimmäinen on parempi vaihtoehto, koska valmismatkalaki tulee muuttumaan ja jatkossa, jos raha menee alueorganisaation tilille, voi se muuttua valmismatkalain alaiseksi toiminnaksi.

Komissioiden periminen
Järjestelmän tulee mahdollistaan komission periminen.
- Itse järjestelmän pyörittämisestä. Tämän perii se, joka tarjoaa verkkokauppapalvelun yrityksille.
- Näkyvyydestä. Tämän perii se, joka on tehnyt markkinoinnin ja ohjannut asiakkaan palveluntarjoajan kauppaan (siis myös yritysten välillä)
- Komissioiden maksamisen täytyy olla mahdollisimman automatisoitu – muuten tulee sotku.
- Lumon toiminnan kannalta tämä on äärimmäisen tärkeä seikka. Jatkossa pyritään eroon kiinteästä vuosimaksusta ja siirrytään tulospohjaiseen toimintamalliin.

Valmismatkalain huomioiminen
Valmismatkalaki ja siihen liittyen uusi direktiivi 9173/3/15.

Lumo on yhdessä muiden eteläisen Suomen kuntien kanssa pyrkinyt edistämään tätä asiaa ja keväällä 2016 oltiin jo todella lähellä ratkaisua. Valitettavasti teknologiatoimittaja ei pystynyt toimittamaan luvattua tuotetta ja näin ollen jouduttiin palaamaan piirustuspöydän ääreen. Asia pyritään saamaan kuntoon alkuvuodesta 2017.

Kirjoitin myös hieman verkkokauppaan liittyvästä sanastosta, jotta asia aukeaisi hieman helpommin.

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Kotiseuturakkaus ja matkailu

Kirjoitus julkaistu alunperin Lohjan saaristo -lehdessä kesäkuussa 2016

Lohjan saaristo 100-vuottaSuomessa on noin 313 kuntaa. Näiden kuntien asukkaista monet ovat varsin kriittisiä oman kotipitäjänsä toimintaa kohtaan. Milloin on koulutus hoidettu huonosti ja milloin terveydenhuolto tai infra. Mutta lähes aina asukkaat ovat kuitenkin ylpeitä omasta asuinalueestaan ja ovat myös valmiita suosittelemaan sitä ulkopaikkakuntalaisille. Näin on myös kuntaa johtavilla tapana toimia. Suomenniemeltä ei löydy kovinkaan montaa kuntaa, jotka eivät tavalla tai toisella panostaisi matkailuun. ”Meillä on puhdas luonto, hienot järvet ja kivoja patikointireittejä. Tervetuloa meille!”.

Tämä kotiseuturakkaus on yksi matkailun kehittämisen jarru. Tosiasia nimittäin on, että kaikissa kunnissa ei ole matkailullista vetovoimaa, saatikka resursseja sen vetovoiman kehittämiseksi. Kuitenkin voidaan samaan hengenvetoon todeta, että kaikilla on varmasti jokin houkutteleva matkailuvaltti – kalaisa järvi, vanha kirkko tai vaikkapa kaunis puu. Yksistään mikään näistä ei kuitenkaan houkuttele suuria määriä maksavia matkailuasiakkaita.

Näin ollen johtopäätös on, että matkailua kehitettäessä pitää heittää oma kotiseuturakkaus vähäksi aikaa nurkkaan ja astua asiakkaan saappaisiin. Miltä meidän alue näyttää asiakkaan silmin? Onko meillä ihan oikeasti houkuttelevampi tarjoama kuin naapurialueella (puhumattakaan naapurimaasta)?

Länsi-Uudellamaalla on otettu oikeita askelia tähän suuntaan. Alueen viisi kuntaa, Lohja, Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Hanko, ovat yhteistyössä yritysten kanssa tehneet viimeiset pari vuotta koko Länsi-Uudenmaan kattavaa matkailumarkkinointia. Toimijana on Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy, joka on matkailuyritysten omistama, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Kuntarajat on unohdettu (kun ei asiakaskaan niistä välitä) ja matkailutarjonta on tuotu esille isommalla ja houkuttelevammalla tarjottimella. Lohjan saaristo on yksi upea tuote muiden Länsi-Uudenmaan helmien joukossa. Uskon vahvasti, että asiakas tulee mieluummin alueelle, jossa on tarjolla Hangon hiekkarannat, Tammisaaren vanha keskusta, Fiskars, Tytyri ja Lohjan saaristo, kuin alueelle, jossa on vain Lohjan saaristo.

Yhteistyö on sikälikin järkevää, että yhteisillä resursseilla saadaan paljon enemmän mölyä aikaiseksi maailmalla, kuin jos kaikki yritykset tai kunnat laittaisivat omat pienet markkinointirahansa maailmalle yksin. Yhdessä saamme siis enemmän näkyvyyttä ja houkuttelevamman kokonaisuuden – nimenomaan asiakkaan näkökulmasta.

Lohjan saaristoseura on yksi Lumon omistajista ja näin ollen myös aktiivinen vaikuttaja tässä yhteistyössä. Tuloksia on syntynyt. Vuonna 2015 koko Suomen rekisteröidyt yöpymiset olivat 0,2 % pakkasella – osittain tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Länsi-Uudenmaan yöpymiset kasvoivat 8,8 %! Eli teimme keskiarvoa merkittävästi parempaa tulosta. Tämä on seurausta hyvästä yhteistyöstä ja siitä, että oma välitön etu on siirretty syrjään ja katsottu kokonaisuutta ulkopuolelta.

Kotiseuturakkaus on kuitenkin hieno asia. Kun asiakas saapuu Lohjan saaristoon ja kokee vastaanottavan ja ystävällisen tunnelman – ja asukkaiden ylpeyden omasta kylästä – on kokemus varmasti ikimuistoinen. Hyvä työ näkyy myös kahdessa palkinnossa, jotka Lohjan saaristo on saanut. Lohjansaaren maisemat valittiin vuoden perinnemaisemaksi vuonna 2014 ja Paavola valittiin vuoden Uusmaalaiseksi kyläksi 2016.

Paljon onnea 100-vuotiaalle Lohjan Saaristo –seura ry:lle!

Jukka Punamäki



perjantai 5. helmikuuta 2016

Matkailuelinkeino vahvassa kasvussa

Kirjoitus on julkaistu Länsi-Uusimaa lehdessä 5.2.2016

Pienen notkahduksen jälkeen Länsi-Uudenmaan matkailussa taas positiivista kasvua. Matkailun kehitys näkyy lukujen lisäksi useissa alueelle tulleissa matkailupalkinnoissa. Panostukset matkailuun ovat olleet kannattavia.

Hanko, Visit South Coast FinlandKansainvälistä ja kansallista kasvua

YK:n alainen World Tourism Organization julkaisi tammikuussa vuoden 2015 tilastoja. Globaalisti kansainväliset saapumiset nousivat jo 1,2 miljardiin. Kasvua edellisvuoteen oli 4 %, eli noin 50 miljoonaa matkailijaa enemmän matkusti maasta toiseen. Huomioitavaa on, että tämä luku ei sisällä kotimaan matkailua, joka on vielä paljon suurempaa.

Suomessa matkailu kasvaa keskimäärin 5 % vuosivauhtia. Kun otetaan huomioon, että kotimaisten matkailijoiden osuus on vieläkin yli 70 %, niin voidaan sanoa, että kasvupotentiaali on huima. Ulkomaisten matkailijoiden osuutta voidaan nostaa merkittävästi tulevaisuudessa.
Suomessa vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta on 4,4 miljardia. Ja kun matkailun merkittävyyttä mietitään, on hyvä muistaa, että matkailu on ainut vientiala, joka maksaa arvonlisäveron Suomeen.

Länsi-Uusimaa

Lohjan museo, Visit South Coast FinlandPienen notkahduksen jälkeen Länsi-Uudenmaan matkailu on päässyt jälleen vauhtiin. Vuoden 2015 osalta nähdään yöpymistilastot marraskuuhun asti. Niissä on kasvua lähes 10 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tämä on todella hieno suoritus, kun katsotaan talouden yleistilannetta.

Matkailun vahvuuksiin kuuluu, että se työllistää paljon ja monipuolisesti. Palvelukeskeinen ala työllistää niin huippuammattilaisia kuin työelämään pyrkiviä nuoriakin. Voidaan olla varmoja, että majoitustilastoista näkyvä kasvu on vetänyt imussaan monta pätevää työntekijää pois muuten yhä kasvavasta työttömien joukosta. Länsi-Uudenmaan matkailun infograafissa onkin tuotu esille, että matkailu on jo nyt Länsi-Uudenmaan työllistävin teollisuuden ala.

Panostukset matkailuun ovatkin vähitellen näkymässä positiivisena tekemisenä. Edellä mainittujen kasvulukujen lisäksi Länsi-Uudenmaan matkailualue on ollut vahvasti esillä viimeisten kuukausien aikana.

Osatekijä tässä menestyksessä on varmasti se, että Länsi-Uudenmaan toimijat ovat valinneet Visit Finlandin Laatutonni –sertifikaatin alueelliseksi laadun edistämistyökaluksi. Länsi-Uusimaa on tällä hetkellä parhaiten edustettu koko Suomessa tässä Laatutonnin suorittaneiden joukossa.

Matkailua ei voi siirtää kiinaan
Saaristo, Visit South Coast Finland

Matkailuala on siitäkin hyvä tulevaisuuden turvaaja, että ”matkailutehdasta” ei voi lakkauttaa. Matkailu koostuu sadoista toimijoista, eikä mikään ulkomainen toimija voi päättää, ettei Länsi-Uudenmaan matkailu tuota riittävästi – pistetään lappu luukulle.
Matkailutehdasta ei voi myöskään ulkoistaa Kiinaan. Matkailuyritykset ovat vahvoja paikallisia toimijoita, joissa toimivat yrittäjät toimivat usein synnyinseuduillaan ja osallistuvat vahvasti paikalliseen toimintaan. Lohjanjärven tai Hangon hiekkarannan siirtäminen Pekingiin lienee mahdotonta.

Matkailulla laaja vaikutus

Matkailulla ja siihen liittyvillä palveluliiketoiminnoilla on merkittävä rooli Länsi-Uudenmaan alueen elinkeinorakenteessa. Yritysten määrä, työllistävyys ja monia kanavia pitkin kertyvä matkailutulo n. 300 miljoonaa euroa vuodessa ovat erittäin tärkeitä alueen ympärivuotisia elävöittäjiä myös paikallisille asukkaille ja muiden toimialojen yrityksille. Palvelut, tapahtumat ja kohteet parantavat alueen imagoa ja houkuttelevat omalta osaltaan alueelle uusia muuttajia. Palveluja käyttävät monipuoliset kohderyhmät parantavat tarjontaa, aukioloja ja laatua.

Lähteet






sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Visit Finlandin Finrelax ja Länsi-Uudenmaan matkailu

Hyvinvointimatkailu on TEMin uudessa Suomen matkailun
Luontoa Länsi-Uudellamaalla
kasvun ja uudistumisen tiekartassa 2025 valittu yhdeksi kehitettäväksi kärkiteemaksi, muiden nyt käynnistyvien teemojen ollessa Finland Stopover sekä merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi.

Kaikki kolme teemaa ovat Länsi-Uudenmaan alueelle erittäin potentiaalisia.
  • Olemme aivan lentoaseman kupeessa – puolen tunnin ajomatkan päässä aukeaa monipuolinen matkailutarjonta jota varten on nyt myös olemassa alueen veturiyritysten yhteinen yhteistyöverkosto, eli Lumo.
  • Tammisaaren saaristo ja siellä sijaitseva kansallispuisto on juuri sitä ympäristöä, jota kansainvälisille asiakkaille kannattaa tarjota. Puhumattakaan Hangosta, Bengtskärin majakasta ja muusta tarjonnasta joka täydentää itse saaristotuotetta.
  • Ja tietenkin hyvinvointimatkailu, jota alueen tuotetarjonta tukee erityisen hyvin.

Mitä hyvinvointimatkailu on?

Useimmiten ihmisille tulee mieleen kylpylät ja hoidot, kun puhutaan hyvinvointimatkailusta, wellnessistä tai wellbeingistä. Visit Finland on kuitenkin jo hyvä tovi sitten lähtenyt ajattelemaan asiaa hiukan toiselta kantilta. Suomalaiset kylpylät pärjäävät hyvin harvoin vaikkapa keski-Eurpooppalaisia kilpailijoitaan vastaan – tarjonta on turhan vaatimatonta. Sen sijaan hyvinvointimatkailu Suomessa painottuu enemmän luontoon, liikuntaan, hiljaisuuteen, lähiruokaan ja puhtauteen. Ja kuten kaikki tiedämme, luontoa ja hiljaisuutta täältä löytyy. Ja tietenkin se kaikkein ilmeisin ja suomalaisin juttu – sauna. (Visit Finlandin hyvinvointimatkailustrategia luettavissa täällä)

Miten Länsi-Uusimaa vastaa hyvinvointimatkailun haasteeseen?

Länsi-Uudeltamaalta löytyy hiljaisuutta. Itse asiassa Hanko on tuotteistanut hiljaisuutta jo pidempään. Mikä olisikaan rauhoittavampaa kuin talvisen pimeä Hanko upeine huviloineen ja tyrskyävineen merineen.

Liikuntaa on tarjolla erittäin monipuolisesti SE-Actionin melontatuotteista aina Kisakallion ja Kisakeskuksen laajoihin urheilu- ja liikuntapalveluihin.

Lähiruoka on yksi Länsi-Uudenmaan matkailun vahvuuksista. Mainitaan nyt vaikka Sjunbyn jäätelö, Rekolan panimo, Alitalon Viinitila, Delitukku tai Ravintola Origo. Tarjontaa kyllä on!

Luontoakin riittää, otetaan vaikkapa Karnaisten korpi tai Fiskarsin valtavat metsäalueet. Ja metsillä ei tietenkään tässä kohtaa tarkoiteta ”kartoittamatonta erämaata” vaan tuotteistettuja ja helposti lähestyttäviä luontotuotteita.

Saunojakin toki on, mutta sauna on tässä kokonaisuudessa se suurin haaste. Kyllä jokaisesta hotellista löytyy ”kuuma koppi ja ikkunaton pukuhuone”, mutta harvassa on pitkälle tuotteistetut saunaelämykset vihtoineen, hajusteineen ja muine tilpehööreineen. Hienojakin saunoja alueelta löytyy, mutta ne ovat usein tilaussaunoja ja näin ollen indismatkailijan ulottumattomissa.

Ja löytyyhän alueelta myös niitä "perinteisiä" kylpylöitäkin, kuten Siuntion Kylpylä ja Kylpylähotelli Päiväkumpu. Hankoon ollaan suunnittelemassa aivan uutta kylpylää

Miten Visit Finlandin hankkeeseen pääsee mukaan?

Tässä vaiheessa huhtikuuta asia on vielä avoin. Mutta kun kutsuja alkaa tulemaan, on Lumo ja Lumon yhteistyöyritykset varmasti kärppänä paikalla katsomassa miten 6,5 miljoonan euron potista pääsee maksimaalisesti osalliseksi. Valmiudet ovat Lumolla erittäin hyvät, onhan hyvinvointi nostettu yhdeksi alueen kärkiteemaksi!

Ps. Länsi-Uudellamaalla järjestetään kesäkuun alussa Lumon ja Visit Finlandin toimesta kansainvälistymiskoulutusta kahtena päivän. Tämä on tärkeää myös yllä mainittujen hankkeiden kannalta. Jos yritys haluaa mukaan Visit Finlandin toimenpiteisiin, täytyy sillä olla valmiudet lähteä kansainvälisille markkinoille. Sitä odotellessa voit tutstua Visit Finlandin kansainvälistymisoppaaseen.

maanantai 22. joulukuuta 2014

Ansaittu näkyvyys ja yhteistyö

Lumo on valinnut kolme keskeistä
markkinointikanavaa oman toimintansa pohjaksi. Nämä ovat sähköinen näkyvyys, ansaittu näkyvyys ja alueen sisäinen markkinointi. Eli toisin sanoen Lumo ei lähde painamaan 100 000 esitettä tai perusta valtavaa messualuetta Matkamessuille, vaan panostaa ennen kaikkea vahvasti kustannustehokkuteen.

Näistä kolmesta ansaittu näkyvyys on Lumon näkökulmasta varmastikin se tärkein. Ansaittu näkyvyys tarkoittaa eri medioissa, kuten lehdissä ja blogeissa kirjoitettuja (tai vaikkapa videoituja) juttuja. Eli sellaisia juttuja, jotka eivät ole mainoksia, vaan aitoja kiinnostavia sisältöjä. Ansaitun näkyvyyden edistäminen on nimittäin juuri sellaista toimintaa jota Lumo voi tehokkaasti edistää. Yksittäisen hotellin tai ravintolan voi olla vaikeaa houkutella toimittajia tai bloggareita alueelle, mutta kun Lumo tarjoaa medialle vaikkapa houkuttelevan lähiruokapäivän Länsi-Uudenmaan alueella, niin mahdollisuus saada toimittajia alueelle on paljon suurempi.

Bloggarivierailut joulukuussa

Tämä on yksi tärkeimmistä esimerkeistä siitä, että yhteistyössä on voimaa. Lumo muodostaa yritysten välisen verkoston, joka voi yhdessä suunnitella kierroksia ja kutsua mediaa paikalle. Viimeisin esimerkki oli 13-14.12 viikonloppu. Lumo järjesti yhdessä yritysten ja kuntien kanssa kaksi bloggarimatkaa alueelle; lauantaina Länsi-Uudenmaan joulumarkkinat teemalla ja sunnuntaina Länsi-Uudenmaan jouluruoka teemalla. Lumo suunnitteli, organisoi ja maksoi bussin, ym maksut. Yritykset tarjosivat sisällön omissa kohteissaan. Lopputuloksena oli seuraavat kirjoitukset:

http://hannansoppa.com/menneen-ajan-joulumarkkinat/
http://sillasipuli.blogspot.fi/2014/12/lumon-matkassa-joulumarkkinoilla.html
http://queen-ariel.blogspot.fi/2014/12/lumon-jouluretki.html#.VJQlhF4gKA
https://elamanmakuinen.wordpress.com/2014/12/17/joulun-ajan-markkinamarathon-lansi-uudellamaalla/
http://www.andalusianauringossa.com/2014/12/lumoava-lansi-uusimaa.html
http://hannansoppa.com/lansi-uudenmaan-lampoinen-joulu/
http://avaruusasema.com/blogi/2014/12/turistina-lantisella-uudellamaalla.html
http://prinsessanoppi-lapetiteprincesse.blogspot.fi/2014/12/luukku-20-lansi-uudenmaan-joulukierros.html
http://pumpkin-jam.blogspot.fi/2014/12/luukku-21-lahtekaamme-lansi.html

Kustannustehokkuus

Nyt kysymys kuuluu, kuinka paljon olisi pitänyt maksaa rahaa, että olisi saanut vastaavan näkyvyyden vaikkapa ostetuilla bannereilla Hesarissa. Väitänpä, että ei välttämättä millään rahalla.

Nyt teemoina olivat joulumarkkinat ja ruoka. Seuraava teema voisi olla vaikka talvinen liikunta Länsi-Uudellamaalla tai hyvinvointia luonnosta ja kylpylöistä. Teemoja riittää. Ja tietysti työssä nojaudutaan aina Länsi-Uudenmaan uuteen matkailubrändiin.

Kiitos kaikille hienosti vedetystä viikonlopusta. Palaute (kuten blogeista voitte lukea) oli erinomaista. Ja tämä oli vasta ensimmäinen kerta. Jatkossa vaan trimmataan konetta vielä hienompiin suorituksiin!

Jukka