Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

maanantai 15. syyskuuta 2014

Julkinen raha, hyöty kaikille?

Ennen kuin aloitan avaamaan otsikon aihetta, nostan esille yhden oleellisen seikan. Kirjoitan tätä blogikirjoitusta Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy:n projektikoordinaattorina. Olen ollut matkailualalla jo hyvän tovin ja omaan jonkinlaisen näkemyksen alueorganisaatioiden toimintaan ja matkailun kehitykseen ylipäätään. Korostan kuitenkin, että Lumon toimintamalli ei ole minun keksintöni, vaan Lumon omistajien ja Lumoa rahoittavien toimijoiden kehittämä malli.

Lumon rahoituksesta

Lumo on Länsi-Uudenmaan matkailun markkinointi- ja myynninedistämisorganisaatio. Jatkossa mahdollisesti myös myyntiorganisaatio (sisältäen mahdollisesti matkanjärjestäjäoikeudet). Rahoituksensa Lumo saa tällä hetkellä kolmesta eri lähteestä:
  • Lumon toimintaan sitoutuneet 25 alueen matkailuyritystä, jotka ovat ostaneet ”näkyvyyspaketit” Lumolta.
  • Länsi-Uudenmaan 5 kuntaa (Lohja, Hanko, Inkoo, Raasepori, Siuntio) on tehnyt hankintasopimuksen Lumon kanssa. Kunnat ostavat Lumolta matkailun kehittämis- sekä markkinointi- ja myynninedistämistoimenpiteitä.
  • Lumon on saanut myös hankerahoitusta Uudenmaan liitolta toimintansa käynnistämiseksi.

Yhteiset verorahat hyödyttämään kaikkia

Nyt kysymys kuuluu; kun Lumo saa toimintaansa julkista rahoitusta, tulisiko sen toimintojen hyödyttää kaikkia. Vastaus on kyllä ja ei. Oma näkemykseni on, että vastikkeeton matkailun tukeminen on tullut tiensä päähän. Suomessa kymmenet, jos ei jopa sadat, kunnat edistävät matkailua julkisin varoin. Joidenkin kuntien matkailuyritykset ovat tottuneet odottamaan tätä ilmaista markkinointia ja ihmettelevät, jos sitä ei kuulu. Miksi julkisin varoin pitää edistää yhden tietyn alan markkinointia ilman, että yritysten tarvitsee osallistua tähän ponnistukseen?

Lumon toimintaa on rahoittamassa alueen matkailuyritykset ja näin ollen Lumon toiminnot kohdistuvat ennen kaikkea näihin yrityksiin. Eli yritykset ottavat itse vastuun yhteisen näkyvyyden rakentamisesta. Yritykset siis tekevät konkreettista yhteistyötä (eivät siis vain puhu sen tarpeesta). Kun yritykset brändäävät koko aluetta ja houkuttelevat matkailijoita (ja sitä kautta asukkaita ja yrityksiä) alueelle, hyötyvät siitä kaikki.

Näin ollen yritykset ovat menneet kuntien puheille ja todenneet seuraavaa:

Kun me yritykset kuitenkin teemme tätä yhteistä alueen tunnettuuden edistämistä, niin eikö olisi hyvä, että te kunnat lähtisitte yhteistyöhön mukaan. Lopputulos tulee olemaan hyvä, koska me matkailuelinkeino olemme mukana ja toimenpiteet tulevat näin ollen olemaan oikeanlaisia.

Tästä varsin pätevästä perustelusta huolimatta minulta varsin usein kysytään, miksi kaikki eivät pääse hyötymään, onhan kyse yhteisistä verorahoista. Lumon projektikoordinaattorina vastaan seuraavaa:

Yritysten pitää ottaa itse vastuu oman näkyvyytensä edistämisestä. Ne jotka maksavat myös hyötyvät. Jos päästämme Lumon ulkopuoliset yritykset hyötymään Lumon toimenpiteistä, herää nykyisille maksajille kysymys ”Miksi maksan, kun saisin ilmaiseksikin?”. 
Ja samaan hengenvetoon kutsun kaikki alueen matkailuyritykset mukaan Lumon toimintaan!

Lumo tekemässä kaikkia hyödyttävää pitkäjänteistä brändityötä

Jatkossa Lumo tekee vahvaa brändäystyötä ja koko matkailualue tulee hyötymään tästä. Brändi rakennetaan tuleviksi vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi. Brändistä hyötyy myös ne yritykset jotka eivät halua osallistua yhteistyöhön.

Voidaan tietysti kysyä, onko ylipäätään mitään järkeä, että kunnat laittavat rahaa tämän tyyppisiin toimintoihin. Tämä on mielestäni jokaisen kunnan itse ratkaistava. Nykyiset poliitikot ovat ottaneet linjan, että kunnalla on hyvä mahdollisuus edistää elinkeinoja omilla valinnoillaan. Jos ja kun tämä on linjaus, on mielestäni erittäin hyvä, että toimenpiteet tehdään yhdessä laajan yritysjoukon kanssa – sen sijaan, että virkamiehet pyrkisivät itse keksimään mihin rahat sijoitetaan.

Mitä mieltä sinä olet?