TouNet -hankkeen yksi kevään viimeisistä toimenpiteistä on järjestää matkailun verkkomarkkinoinnin ja sähköisen myynnin koulutusta Uudellamaalla.
Kouluttajana toimii yksi suomen johtavista asiantuntijoista, Kirsi Mikkola.
Valitettavan negatiivisiä kommentteja on markkinoilla kuultu, että miksi järjestää kiireisimpään ruuhka-aikaan kun kaikilla on enemmän töitä kuin mitä matkailuyrittäjän 24 tunnin päivään mahtuu.
Olen itse muutamalle yrittäjälle huomauttanut että koska oli mahdollisuus järjestää ja hanke kohta loppuu, niin oli parempi järjestää koulutus kun olla järjestämättä.
Ainakin jotkut hyötyvät ja kaikki hyödyllinen auttaa aluettamme eteenpäin matkailumarkkinoiden kovassa kilpailussa.
Jos kaikki tietäisivät, ja sen haluan tällä kirjoituksella tuoda esille, miten hyvä, siis miten pelottavan hyvä, tämä koulutus on, niin priorisointi olisi monella erilainen.
Siis pelottava siksi että huomaa miten paljon voisi vielä tehdä, miten huikeita mahdollisuuksia tavoittaa markkinoita on jäänyt käyttämättä.
Tämä on pitkän tähtäimen kehittäminen ja kouluttautuminen, joka avaa silmät näkemään miten mielettömän paljon olisi vielä tekemistä, jotta alueemme yrittäjät olisivat esillä niillä markkinoilla, joilla matkailijat hakevat seuraavaa matkakohdettaan.
Jos yrittäjät tietäisivät niin jättäisivät jotain muuta tekemättä ja osallistuisivat tähän ilmaiseen muutaman tunnin tehoiskuun.
Jopa Espoon kokoisessa kaupungissa, jossa itse osallistuin koulutukseen, osallistujien määrä oli todella pieni.
Niitä järjestetään vielä muutama eri puolella Länsi-Uuttamaata, joten vielä ehtii.
Tällaisten koulusten lisäksi, se mitä vielä enemmän tarvittaisiin, olisi kehittäjä, joka kädestä pitäen auttaisi yrityksiä toteuttamaan kaikki mitä pitäisi ja voisi tehdä. Yksi asia on osallistua koulutukseen, siihen tarvitaan tässä tapauksessa muutama tunti. Ihan toinen asia on miten aika ja taito yrittäjällä riittää tehdä kaiken sen minkä koulutuksen aikana oppii että pitäisi tehdä.
Jotta tällainen koulutus olisi todella tehokasta, sitä pitäisi kehittäjän jälkikäteen käydä yrittäjän kanssa läpi ja tehdä suunnitelma miten saada asiat toteutettua. Ja sitten katsoa että se myös tapahtuu. Muuten jää haaveeksi että joo, olisi hyvä, jos vain ehtisi. Ja ollaan edelleen samassa kehityspisteessä kuin ennen koulutusta.
Eli seuraavaa hanketta voisi käyttää Jukan kaltaiseen kehittäjään, sellaiseen joka todella käy yrityksissä ja varmistaa yrittäjän kanssa että toimenpiteet viedään läpi. Tavalla tai toisella, joko yrittäjän omalla työpanoksella tai jonkun muun tekeämänä.
Vasta sitten siirrytään eteenpäin markkinoidemme valloituksessa!
Den sista åtgärden inom TouNet projektet denna vår är att arrangera skolning i internetmarknadsföring i Nyland.
Kursen hålls av en av landets ledande experter på området, Kirsi Mikkola.
Tyvärr har man hört negativa kommentarer på marknaden, att värför ordnas kurser under värsta rusningstid, då alla har mera jobb än vad man hinner med under turistföretagarens 24 timmars arbetsdag.
Själv har jag förklarat åt några företagare att eftersom det fanns tillfälle att arrangera dessa kurser nu och det tillfället inte finns senare, så är det bättre att arrangera skolning än att inte göra det.
Alltid är det någon som har möjlighet att dra nytta av kurser och allt sådant för oss ändå en bit framåt i resebranschens hårda konkurrens.
Om alla skulle veta, och det vill jag föra fram med denna skrivelse, hur bra, hur skrämmande bra, skolningen var, så skulle mångas prioriteringar se annorlunda ut.
Skrämmande, därför att man märker hur mycket, som ännu borde göras och vilka otroliga möjligheter det ännu finns att nå marknaderna. Möjligheter, som vi inte har lyckats utnyttja.
Dethär är långsiktig utveckling och utbildning, som öppnar ögonen att se hur mycket som ännu kunde göras för att våra företag skulle vara närvarande på de marknader där resenären söker sin nästa destination.
Om företagarna skulle veta, skulle de lämna något annat ogjort och offra några timmar till en sådan här effektiv skolning, som dessutom är gratis.
T.o.m. i en stor stad som Esbo, där jag själv var med, kunde deltagarna räknas på båda händernas fingrar.
Skolningen arrangeras ännu i några städer i Nyland, så ännu hinner man med.
Förutom skolningar av dethär slaget, så skulle det ännu mer behövas en utvecklare, som konkret hjälper företagen att förverkliga allt, som kunde och borde göras. Det är en sak att gå på skolning. För det behöver man, såsom i detta fall, offra några timmar. En helt annan sak är hur tid och kunskaper räcker till för företagaren att göra allt det som skolningen uppmanar att göra.
För att en sådan här skolning skall vara verkligt nyttig, borde utvecklaren tillsammans med företagaren gå igenom och göra en plan över det som skall genomföras. Och sedan se att det blir gjort. Annars förblir det vid att “joo nu sku man borda…” och där är vi igen, vid samma utgångspunkt som före skolningen.
Alltså kunde nästa projekt anställa en utvecklare, sådan som Jukka, som verkligen går till företagen och tillsammans med företagaren säkerställer att åtgärder genomförs. Antingen så att företagaren själv kan och har möjlighet att göra, eller att någon utomstående gör. Hur som helst, men det är endast på detta sätt, som vi verkligen kommer fram i vår erövring av turistmarknaderna!
Berit Mariani-Cerati
Kirjoittaja on Länsi-Uusimaalainen matkailualan ammattilainen, joka työskentelee Friman Matkat -nimisessä yrityksessä.
www.frimanmatkat.fi
Tällä sivustolla kirjoitetaan Länsi-Uudenmaan matkailuelinkeinoon liittyvistä asioista.
maanantai 26. toukokuuta 2014
keskiviikko 7. toukokuuta 2014
Lumon käynnistyminen
1.5.2014 on historiallinen päivä Länsi-Uudenmaan
matkailussa. Kyseinen päivä on se päivä, kun Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy
käynnistää toimintansa. Mukaan on sitoutunut 26 Länsi-Uusimaalaista
matkailuyritystä sekä 5 kuntaa (Raasepori, Inkoo, Hanko, Lohja, Siuntio).
Lisäksi Lumo on hakemassa hankerahoitusta Uudenmaan liitosta.
Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva allekirjoittaa Lumon ja kuntien välistä sopimusta |
Matka on ollut pitkä, mutta tähän on nyt päästy.
Viime
viikolla viiden kunnan kunnanjohtajat allekirjoittivat hankintasopimuksen Lumon
kanssa. Nyt on sitten näytön paikka. Kesän aikana pitäisi saada ensimmäiset
näkyvyyskanavat valmiiksi ja syksyllä jo asiakkaita mukana oleville
yrityksille. Kuten edellisessä kirjoituksessani totesin, ei työ tule olemaan
helppoa. Olen kuitenkin erittäin innokas ja uskon menestykseen. Mitä siis Lumo
tulee tekemään seuraavien kuukausien aikana?
Brändi ja tuotteet
Mukana olevat yritykset aloittavat tuotteistamisen
välittömästi. Rakennamme tuotekokonaisuuksia, paketteja ja tarinoita. Näiden
kokonaisuuksien ympärille rakentuu alueen matkailuidentiteetti ja sitä kautta
brändi. Tuotteistamisen keskiössä ovat yritykset ja niiden tuotteet, mutta
sitäkin tärkeämpänä asiakkaat. Myynti kasvaa vain, jos tuotteet ovat asiakkaan
näkökulmasta kiinnostavia ja laadukkaita.
Koirat haukkuu ja
karavaani kulkee
Olen jo sen verran ollut mukana matkailussa ja julkisten
tahojen rahoittamissa toimenpiteissä, että olen oppinut muutaman asian:
- Kaikki ovat matkustaneet, joten kaikki tietävät matkailusta myös liiketoimintana.
- Koska toiminnassa on mukana veronmaksajien rahaa, ovat oikeastaan kaikki myös maksavia asiakkaita ja siksi oikeutettuja esittämään mielipiteitä.
Lumo ei kuitenkaan näistä välitä. Lumo keskittyy siihen,
että niiden yritysten liiketoiminta kehittyy positiivisesti jotka ovat
toimintaan sijoittaneet. Tämä positiivinen liiketoiminnan kehittyminen on täysin
riippuvainen maksavien asiakkaiden mielipiteestä. Asiakas on kuningas.
Mukaan toimintaan
Lumon menestys on pitkällä aikavälillä riippuvainen myös
siitä, että saamme laajan yritysjoukon mukaan toimintaan. Mitä enemmän saamme
hajanaisia resursseja yhdistettyä, sitä tehokkaampaa koko alueen tekemä
markkinointityö on. Siksi kutsunkin kaikki matkailutoimijat liittymään mukaan.
Yhdessä teemme jotain hienoa.
Tässä vielä aiheeseen liittyvä Fingerpori:)
Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy
Matkailualan erikoispiirre on se, että matkailija kuluttaa matkansa aikana matkailutuotteita laajasti eri
palveluntarjoajilta. Hyvin harvoin kaikki raha jää yhden yrityksen käsiin (all inclusive rantakohteet Kuubassa pääsevät melko lähelle tätä). Vaikka palveluntarjoajia on useita, on matkailijan kokemus kuitenkin yksi kokonaisuus.
Toimijat ovat usein pieniä ja pienten toimijoiden resurssit markkinointiin ja laajojen tuotekokonaisuuksien rakentamiseen ovat rajallisia. Tästä syystä matkailualalla pitää rakentaa laajaa yhteistyötä, jotta matkailija löytää tiensä matkailukohteeseen.
Länsi-Uudellamaalla on tätä asiaa yritetty jo pitkään. Tässä hieman historiaa:
Miksi Lumo onnistuu kun moni muu matkailun alueorganisaatio epäonnistuu?
Alueellinen matkailuyhteistyö on vaikeaa. Ennen kaikkea kyse on siitä, että kaikkien yhteistyöhön osallistuvien pitäisi saada rahalleen vastinetta. Lisäksi julkisen rahan sotkeminen kuvioon voi tuoda tekemiseen tietynlaista ”velttoutta”. Eteläkärjen matkailun epäonnistuminen ei ole ainut esimerkki – viimeisen vuoden aikana homma on laitettu seis mm. Hämeessä (Hämeen matkailu) ja Jämsässä (Himosmaailma).
Miksi siis Lumo onnistuu?
Tässä vielä pari keissiä lisää siitä, kuinka vaikeaa tämä homma voi olla:
Lapin markkinointi nurin
Comma Group nurin
Kuopion matkailu lopetetaan
Seuraavassa kirjoituksessani käsitellään Lumoa ja sen käynnistämiseen liittyviä asioita.
palveluntarjoajilta. Hyvin harvoin kaikki raha jää yhden yrityksen käsiin (all inclusive rantakohteet Kuubassa pääsevät melko lähelle tätä). Vaikka palveluntarjoajia on useita, on matkailijan kokemus kuitenkin yksi kokonaisuus.
Toimijat ovat usein pieniä ja pienten toimijoiden resurssit markkinointiin ja laajojen tuotekokonaisuuksien rakentamiseen ovat rajallisia. Tästä syystä matkailualalla pitää rakentaa laajaa yhteistyötä, jotta matkailija löytää tiensä matkailukohteeseen.
Länsi-Uudellamaalla on tätä asiaa yritetty jo pitkään. Tässä hieman historiaa:
- Kuntien ja yritysten omistama Suomen Eteläkärjen Matkailu Oy käynnistettiin vuonna 2001 ja se kuopattiin 2006 taloudellisten ongelmien takia.
- Vuonna 2006 tehtiin Länsi-Uudenmaan matkailun (Hiiden ja Raaseporin seudut) klusteriselvitys, jossa ehdotettiin perustettavaksi Länsi-Uudenmaan matkailu Oy
- Hiiden seudun matkailustrategiassa ehdotettiin vuonna 2006 yhteisen matkailupalvelukeskuksen perustamista
- Vuonna 2009 tehty selvitys matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa ehdotti, että alueelle pitää perustaa matkailun alueorganisaatio
- Key Visionin vuonna 2009 tekemä selvitys ehdotti, että toteutetaan alueellinen matkailuorganisaatio
- Creamentors teki vuonna 2010 selvityksen, joka ehdotti, että on perustettava Länsi-Uudenmaan matkailun myynti-ja markkinointiyhtiö
Miksi Lumo onnistuu kun moni muu matkailun alueorganisaatio epäonnistuu?
Alueellinen matkailuyhteistyö on vaikeaa. Ennen kaikkea kyse on siitä, että kaikkien yhteistyöhön osallistuvien pitäisi saada rahalleen vastinetta. Lisäksi julkisen rahan sotkeminen kuvioon voi tuoda tekemiseen tietynlaista ”velttoutta”. Eteläkärjen matkailun epäonnistuminen ei ole ainut esimerkki – viimeisen vuoden aikana homma on laitettu seis mm. Hämeessä (Hämeen matkailu) ja Jämsässä (Himosmaailma).
Miksi siis Lumo onnistuu?
- Lumon omistus on matkailuyrityksillä. Jos toiminta ”veltostuu”, potkivat omistajat persuuksille.
- Lumon rahoitus ei tule pelkästään julkiselta sektorilta, vaan myös yrityksiltä. Jos toiminta ”veltostuu”, potkivat rahoittajat persuuksille.
- Lumo ei perusta myymälää Helsingin keskustaan, Lumo ei painata 100 000 esitettä, Lumo ei palkkaa 5 työntekijää eikä Lumo vuokraa isoa toimistoa tai liisaa Bemaria. Resursseista ohjataan mahdollisimman suuri osa itse asiaan, eli yritysten kaupan edistämiseen.
- Lumo pyrkii olemaan nöyrä ja toteaa, että loppujen lopuksi samat riskit vaanivat kulman takana kuin muillakin toimijoilla.
Tässä vielä pari keissiä lisää siitä, kuinka vaikeaa tämä homma voi olla:
Lapin markkinointi nurin
Comma Group nurin
Kuopion matkailu lopetetaan
Seuraavassa kirjoituksessani käsitellään Lumoa ja sen käynnistämiseen liittyviä asioita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)